Koiran ruokinta Yleinen

Voiko ruokinnalla vaikuttaa agilitykoiran menestymiseen? OSA 1.

Kyllä voi. Agilitykoiran suoriutumiseen kisakaudella voidaan vaikuttaa oikeanlaisella ruokavaliolla ja suunnittelemalla koiran ruokinta harjoituskausien mukaan. Kun koiran ruokinta on kohdillaan, sen vastustuskyky ja palautuminen rasituksesta paranee samalla kun rasitusvammojen, fyysisen stressin ja anemian riski pienenee.

VESI- SE KAIKKEIN TÄRKEIN

Vesi osallistuu kaikkiin koiran fysiologisiin reaktioihin, melkein. Muutaman mainitakseni: veri, lämmönsäätely, nivelten voitelu ja ruoansulatus. Rasituksessa koiran kehoon syntyy ureapitoisia aineenvaihdunnan lopputuotteita ja ylimääräistä lämpöä, jotka koiran täytyy poistaa kehostaan veden avulla. Ylimääräinen lämpö poistuu koirasta kostean hengitysilman myötä, urea virtsaamalla. Jo 10% nestehukka voi johtaa kuolemaan, mutta myös ylitankkaus urheilevalla koiralla on mahdollista. Koiran nestetankkaus tulee aloittaa ennen kisoja ja palautumisvaiheessa vettä kannattaa antaa usein, mutta pieninä annoksina.

AGILITYKOIRA TARVITSEE PALJON ENERGIAA, VAI TARVITSEEKO?

Koiran energian tarpeeseen vaikuttaa useat eri tekijät: elopaino, ikä, rotu, ympäristön lämpötila, liikunnan määrä, maasto-olosuhteet. Koiran tarvitsema energia on lähinnä suhteessa matkaan, jonka se kulkee. Ei siis niinkään nopeuteen. Käytännössä koira kuluttaa n. 1kcal/kg jokaista kuljettua kilometriä kohti. Kulutus kuitenkin kasvaa, kun liikkeeseen lisätään kiihdytyksiä, maastonmuotoja ja hyppyjä.

Agility kilpailusuorituksena nostaa koiran energiantarvetta vain n. 10-20%. Koko kilpailu- tai treenipäivä verryttelyineen ja jäähdyttelyineen sen sijaan vastaa parhaimmillaan kestävyyssuoritusta, jolloin energiantarve voi olla merkittävästi isompi.

Entä missä muodossa se energia olisi hyvä koiralle antaa?

Toisin kuin me ihmiset, koirat käyttävät rasvaa ensisijaisena polttoaineena. Me käytämme lähinnä glykogeeniä, joka on varastoitu hiilihydraatteihin. Koirilla on enemmän mitokondrioita lihaksissaan kuin meillä ja ne pystyvät käyttämään rasvaa eri tavalla, joten hiilihydraateilla ei ole samanlaista roolia koirille kuin meille.

Rasvan merkitystä koiran energianlähteenä ei siis voi varmastikaan liikaa korostaa. Agilitykoiran tulisi saada ravinnostaan 20-30% kuiva-aineesta rasvaa. Rasvoista yli puolet tulisi olla eläinperäisiä. Eläinperäistä rasvaa koira käyttää: palautumiseen, rasvavarastojen rakentamiseen ja aerobisessa rasituksessa energiana. Kasvirasvat käytetään ennemmin mm. nopeana energiana.

ONKO VALKUAISEN LAADULLA MERKITYSTÄ?

Kun on kyse koirasta, joka liikkuu runsain mitoin, valkuaisen laadulla on paljon merkitystä. Koirat tarvitsevat valkuaista eli proteiineja rakentaakseen ja ylläpitääkseen lihaksistoaan. Urheilevalle koiralle huonolaatuinen valkuainen voi olla jopa haitallista. Liikunta vauhdittaa aineenvaihduntaa ja nopeuttaa siten ruoan kulkeutumista. Tällöin ruoansulatusentsyymit eivät välttämättä ehdi pilkkoa heikkolaatuista valkuaista. Huonolaatuinen valkuainen voi siis aiheuttaa koirallesi ripulia ja ruoansulatushäiriöitä.

Agilitykoiran ruoan valkuais-, rasva- ja hiilihydraattipitoisuuden tulee vastata koiran tarvetta mahdollisimman hyvin, jotta se ei käyttäisi omien lihasten kasvattamiseen ja ylläpitoon tarvittavaa valkuaista energiantuotannossa. Valtaosalle käyttökoirista valkuaisen ja rasvan sopiva suhde on 30-32/22-25 rehun kuiva-aineesta.

Mikä sitten on hyvä proteiinilähde urheilevalle koirallesi? Koiralle hyviä proteiininlähteitä ovat liha (lihasliha, ei rusto- ja sidekudospitoinen rehu), kala, kalajauho, kananmuna (etenkin kypsennettynä) ja laktoositon kaseiinijauho.

ENTÄ MITÄ MINUN OLISI HYVÄ TIETÄÄ KIVENNÄISISTÄ JA HIVENAINEISTA?

Vahva luusto on urheilevalle koiralle perusedellytys. Sen vuoksi luuston rakennusaineet: Kalsium, Magnesium ja Fosfori ovat agilitykoiran kannalta tärkeimmät kivennäiset. Kannattaa myös huolehtia siitä, että koira saa riittävästi rautaa, kuparia, sinkkiä, jodia ja seleeniä. Käyttökoiran hivenaineiden tarve voi olla jopa kaksinkertainen ylläpitotarpeeseen nähden.

Kalsiumin puutosoireita koiralla ovat: hampaiden irtoaminen, rasitusmurtumat (välikämmenen luut), ontuminen, jäykkyys, nivelongelmat. Magnesiumin puutosoireina puolestaan on kestävyysominaisuuksien ja vastustuskyvyn heikkeneminen, alentunut lämmönsäätelykyky, haluttomuus, lihasheikkous, krampit, nivelsiteiden löystyminen.

Entäpä vitamiineista?

Runsaasti liikkuva koira voi kuluttaa kaksin- tai kolminkertaisesti B-ryhmän vitamiineja sen ylläpitotarpeeseen verrattuna. E-vitamiini suojaa yhdessä seleenin kanssa lihasolujen kalvostoja. E-vitamiini parantaa lihasten kestävyysominaisuuksia ja suorituskykyä. Sitä voi raskaiden treeni- ja kilpailukausien ajan antaa tarvittaessa kolminkertaisena ylläpitotarpeeseen nähden. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, että ei lisää samalla seleenin määrää. Seleeniä on usein E-vitamiini valmisteissa ja sen toksisuusraja koiralla on matala.

Kirjallisuutta:

Koiran ruokinta ja hoito, 2010, Kempe, Leppänen, Mäki

Saatat myös pitää...